torstai 31. joulukuuta 2009

Kevättä rinnassa!


















Innostuin totaalisesti siitä Magnolia-haasteblogin mallista. Käytän sitä näköjään koko ajan korttien tekemisessä.
Tällä kertaa tuli tällainen kesäinen tuotos.

Osaisikohan joku neuvoa miten näiden leimasinkuvien värittämisessä kannattaisi kasvot värittää?
Käytän pääasiallisesti Promarker-tusseja ja kasvoissa käytän "Blush"-väriä.
Ongelmana on tussivärin leviäminen kasvojen alueella. Leimasinvärinä on musta Stazon, jonka ei pitäisi levitä, mutta kasvojen aluetta värittäessäni mm silmien kohdista leviää mustaa Stazonia.

Onko joku muu tussi parempaa? Kovasti olen kuullut Promarkereita kehuttavan ja itsekin olen ollut niihin tyytyväinen.

Ideoista ja vinkeistä olisin kovasti kiitollinen!

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Toinen kortti


















Kiitos Teille kaikille, jotka olette kommentoineet Magnolia-haasteblogiin lähettämääni korttia!

Myös blogisivuani lukeneiden määrä on huimasti lisääntynyt tämän osallistumiseni myötä.
Sain myönteisistä kommenteistanne runsaasti lisää itseluottamusta. Niinpä innostuin tekemään toisenkin kortin samalla kaavalla.
Nämä haasteet ovat siitä juuri niin kivoja kun usein innostuksesta huolimatta en keksi millään korttiin mallia.
Ja näistä haasteistahan niitä malleja löytyy!
Värit ja materiaalit vaan vaihtuvat. Kunhan perusasiat ovat hallinnassa, voi loputtomasti vaihdella värejä ja materiaaleja.
Korttien teko on kyllä tosi hauskaa!

tiistai 29. joulukuuta 2009

Magnolia-haaste

Aion ensimmäistä kertaa osallistua uuteen Magnolia-haasteblogiin tällä kortilla.


perjantai 18. joulukuuta 2009

Parempi päivä



















vaikka väsyttääkin turkasesti!
No mutta se ei haittaa, nukkumallahan siitä selviää :D

Perheemme traditioihin kuuluu Joulun alla käydä kuuntelemassa kamarikuoro Sympaatin Joululauluja Vanhassa kirkossa. Siellä tapaamme Pekan sisarusten perheitä ja tapahtuu lahjojen
vaihto. Huomenna on tämänkertainen tilaisuus.
Annamme kukin perhe toisillemme jonkun lahjan. Siis koko perheelle, ei onneksi enää kaikille perheenjäsenille!

Oon miettinyt pääni puhki mitä keksisin tällä kertaa.
Onneksi on kantapaikkani kauppakeskus Jumbon Sinelli ja siellä Sanna-ystäväni, jolta saa aina iloisen hymyn ja ystävällisen tervehdyksen.
Nyt päätin kysäistä häneltä ideoita lahjoihin ja hän ehdotti kuvassa näkyvää ikkunakoristetta.
Niinpä ostin tarvikkeet ja eilen illalla syntyi 3 tällaista ikkunaan ripustettavaa jouluista tekelettä.

Eli metallirenkaaseen on ommeltu tarlatanin tapaista "paperia" ja oksisto on tehty kimalleliimalla jota on nyt sitten sormet ja muuta paikat täynnä :D Linnut olen huovuttanut ja kiinnittänyt liimalla. Lumimarjat on ostettu valmiina ja liimattu kiinni. Isot tähdet ovat tarroja. Sinne tänne olen töpöttänyt lumirakeita kimalleliimalla.
Olen itse ihan tyytyväinen lopputuloksiin ja toivottavasti myös saajat ovat tyytyväisiä!

Kiitos siis Sannalle taas hyvästä vinkistä!

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Huono päivä


















Tänään on sellainen!
Menin eilen illalla poikkeuksellisen aikaisin n. 22.30 nukkumaan kun väsytti ja oli ollut rankka päivä.
Mutta nukkuminen oli tosi levotonta. Heräilin vähän väliä, närästi ja oli huono olo. Ihmettelin miksi moinen, enkä keksinyt muuta kuin punaviinin. En ole punaviinin ystävä mutta kun Pekka ystävällisesti tarjoili mulle lasillisen niin muutaman kulauksen sain juotua mutta koko ajan yltyi närästys ja nukkumaan mentyä oireet alkoivat toden teolla.
Jouduin monta kertaa käymään wc:ssä ja vasta aamulla aikaisin nukahdin kunnolla syvään uneen ja nukuinkin aina klo9.15 asti.
Mutta väsynyt olen edelleen. Nytkin silmät lurpahtelevat ja haukotuttaa.
Fibrokivut tuntuvat olevan "hereillä" ja pirteinä!
No, onneksi olen eläkkeellä ja saan nukkua melkein milloin vaan. Joten eiköhän se tästä.

Jostain kumman syystä viime aikoina on mielessä pyörinyt vähän väliä työpaikkakiusaaminen.
Välillä olen pystynyt sen unohtamaan mutta nyt taas kurjat ja katkerat ajatukset eivät jätä millään rauhaan!
Hesarissa olleet kirjoitukset koulukiusaamisesta ovat tietysti myös ylläpitäneet näitä omia muistoja.
Ensimmäistä kertaa oon lukenut yleisönosastokirjoituksista että nyt VIHDOINKIN ollaan kääntymässä sille kannalle, että kiusaajien loputon ymmärtäminen saisi loppua ja kiusaajan tulisi joutua edes jonkinlaiseen edesvastuuseen tekemisistään. Tähän astihan käytäntö on säännönmukaisesti ollut se, että kiusattu on joutunut muuttamaan koulua/työpaikkaa jotta kiusaaminen on loppunut. Näin olen minäkin joutunut tekemään molemmilla kerroilla kiusatuksi joutuessani!
No, jälkimmäisellä kerralla onneksi pääsin kokonaan pois eli eläkkeelle. Mistä SUURI ja LÄMMIN kiitos lääkärilleni, joka ryhtyin toimeen heti.
Tämän aamuisessa tv1:n lähetyksessä puhuttiin siitä, että kaikkein pahimpia ovat kiusaamista sivusta seuraavat, jotka eivät puutu asiaan!!
Samahan se on myös työpaikoilla. Vaikka selvästi nähdään, että joku porukasta kohtelee työkaveria ala-arvoisesti, ei uskalleta/haluta puuttua asiaan.
Kaikkein pahimpia minun mielestäni kuitenkin ovat opettajat/esimiehet, jotka kieltävät asian mielessään ja asettuvat kiusaajan puolelle syyttäen mielessään tai julkisesti kiusattua hankalaksi alaiseksi/oppilaaksi, joka ei vaan tule muiden kanssa toimeen!

Omassa tapauksessani kiusaajani sai manipuloitua esimieheni uskomaan kaiken mitä hän minusta valehteli. Hän esitti uskottavasti uhria ja minusta tehtiin jutun "roisto" joka kohtelee tätä toista osapuolta huonosti.

Kaikkein katkerin olen tälle esimiehelleni, joka unohti kaiken hyvän mitä lähes 20 vuoden aikana hänen alaisuudessaan olin saanut aikaiseksi ja oli valmis uskomaan minusta mitä tahansa pahaa mitä tämä narsistinen työkaverini hänelle kertoi!
Ja vaikka vaatimuksestani järjestettiin keskustelutilaisuus, oli vahinko jo tapahtunut. Minä en saanut esimieheltäni minkäänlaista tukea, vaan jäin täysin yksin samalla kun kiusaajani voitonriemuisena halasi esimiestä!!

Välillä suorastaan ihmettelen, että olen näinkin täysjärkisenä k.o. jupakasta selvinnyt vaikka sen ansiosta sain tämän fibromyalgian kovine kipuineen ja vakavan masennuksen.

Mikäli tästä koko jutusta on seurannut mitään hyvää, olkoon se vaikka se, että viihdyn nykyään yksin ja omassa seurassani. Onneksi saan myös olla tekemisissä ainoastaan sellaisten ihmisten kanssa, joiden suhteen minun ei tarvitse koskaan pelätä, että he minua loukkaisivat!
Ehkä elämänpiiri tästä syystä kapenee, mutta se on kuitenkin pieni paha kaiken muun rinnalla.

Jos tätä kirjoitustani sattuu lukemaan nyt joku sellainen henkilö jota kiusataan annan hänelle seuraavan neuvon: Älä anna periksi, pidä pintasi ja vaadi, että kiusaaminen loppuu heti!
Muista, että SINÄ EI OLE TÄHÄN SYYLLINEN vaan syy on kiusaajan AINA!
Sinulla on oikeus työrauhaan ja siihen että Sinua kohdellaan asiallisesti!

Jos lukijana on sellainen, jonka työpaikalla kiusataan jotain muuta, PUUTU ASIAAN!
Kerro kiusaajalle, että hänen toimintaansa ei hyväksytä.
Ja muista että teet sen KAIKKIEN, myös KIUSATUN KUULLEN jolloin ehkä/toivottavasti hän tuntee ettei ole yksin ja kiusaaja huomaa, että hän puolestaan ON YKSIN!

No niin, nyt kutsuu päiväuni. Toivottavasti herätessäni on parempi olo niin mielessä kuin kropassa!

tiistai 15. joulukuuta 2009

Oopperaa ja kortteja

Kävimme eilen ystävien kanssa katsomassa ja varsinkin kuuntelemassa Kansallisoopperan Rusalka-oopperaa.
Upea esitys!
Ohjaus ja muukin näyttämöllepano olivat melko kirjavia tasoltaan. Toiset upeita ja toiset vähemmän. Täydet pisteet Rusalkalle ja muille merenneidoille, jotka joutuivat taiteilemaan varmasti hankalien pyrstöpukujensa kanssa!
Rusalkana lauloi venäläinen sopraano, nimeä en muista, ja hänellä oli upea ääni!
Prinssillä oli myös upea ääni, mutta muu esiintyminen oli heikkoa.
Roolivaatteena koko esityksen ajan oli ylisuuri kamala puvuntakki, kulahtaneet housut ja jaloissa kamalat valkoiset kengät (spittareiksi niitä slangissa kutsutaan).
Pituudellensahan hän ei tietenkään mitään voi, mutta jotenkin oli sangen epäuskottavaa, että 2 upeaa naista muka rakastuisi päätä lyhyempään ja mahdollisismman vähän karismaattiseen mieheen.
No....mutta lauluhan oli kuitenkin tärkeintä ja se häneltä sujui mallikkaasti!




















Olen tänään vielä tehnyt muutamia joulukortteja lisää ja kohta aion viedä ne postiin.
Ohessa kuvat parista tämän päivän tuotoksesta.
Tilasin Crafticasta nämä Magnolia-leimasimet. Tykästyin kovasti.
Perhostyttö-kortissa olen ensimmäistä kertaa kokeillut Flower Soft-hiutaleita (vai miksi niitä nyt pitäsikään kutsua) Eli tyttö istuu lumihangessa, joka on niistä tehty. Toivottavasti ne näkyvät kuvassa!



sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Itsenäisyyspäivää

olemme viettäneet levon merkeissä, vihdoinkin!
On ollut mukavaa vaan olla ja levätä ja nauttia rauhasta.

En osaa kuitenkaan ihan vaan olla, joten pari korttiakin tuli tehtyä.


































Kävin eilen Hesassa ja Akateemisen kirjakaupan lehtiosastolta löysin aivan mahtavan Magnolia INK- lehden. Se on täynnä toinen toistaan upeampia kortteja, lähinnä tietysti joulu- sellaisia.
Mutta niitähän voi muunnella loputtomiin.
Mua on jo pitempään vaivannut ideapula. Istun työpöytäni ääreen ja ryhdyn tekemään kortteja ja siihen ryhtymiseen se sitten jääkin. Jotenkin pää on ihan tyhjä eivätkä ideat riitä korteiksi asti. Mutta tästä lehdestä saan loputtomasti ideoita värityksestä, kuvioista, sommittelusta ym.

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja pitäisi kiireesti keksiä jotain kivaa sukulaisten "joulusukkaan".
Perinteisesti olen tehnyt jonkin jouluisen koristeen tai useampia kullekin perheelle. Katsotaan mitähän sitä tällä kertaa keksisi.

lauantai 28. marraskuuta 2009

Tilauslaukut

















ovat valmiit.
Nyt on sitten kaikki tilaukset valmiit. Olen tosi onnellinen, että olen saanut tehtyä kaikki
mitä tilattu on.
Pääsen tästä pikkuhiljaa siivoamaan kämppää kun se on jäänyt viime aikoina aivan retuperälle!
Kun olen/olemme saaneet siivottua vähitellen kaikki villakoirat ja pölypuudelit nurkista pois, pääsen laittamaan joulun kukkia ym joulun odotukseen liittyvää rekvisiittaa esille.
Joulukorttiaskartelu jatkuu ja kaipa jotain koristeitakin voisi itse väsätä.
Monissa jouluisissa lehdissä on ollut kaikenlaista kivaa askarreltavaa. Uudenlaisia koristeita voisi kokeilla.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Joulukortteja


















Tein tänä aamuna nämä 4 korttia.
Vas ylhäällä olevassa kortissa on tiput tehty Sinellin ääriviivatarroista, jotka olen värittänyt Sinellistä ostamillani Sakuran Gelly Roll- metalliväritussikynillä. "Happy christmas"-kyltti on kohotettu 3D-tarroilla.

Oik ylhäällä olevassa kortissa on Ökömökön Jouluaiheisesta paperista leikattu kuva, joka on ensin liimattu vaal siniselle metallinhohtoiselle kartongille. Se on reunustettu hopeanvärisillä ääriviivatarrasuikaleilla. Poro ja tähdet ja teksti ovat myös ääriviivatarroja.

Vas alhaalla olevassa kortissa on leimakuva väritetty Promarker-tusseilla ja tässäkin kortissa on
tekstikyltti kohotettu 3D-tarroilla.

Vas oikealla olevassa kortissa on Graphic45- kartonkia alimmaisena ja sen päällä on ylhäällä messuilta ostamaani Joululaulupaperia.
Joulupukkitagi on myös Graphic45-kokoelmasta ja sekin on kohollaan 3D tarrojen avulla.



Se niistä selostuksista!

Tykkään tehdä melko hillittyjä kortteja. En pidä "tårta på tårta"-tyylistä, jossa kortissa on kaikkea mahdollista sälää mitä vaan voi keksiä.
Vintage-tyyliset Wanhanajan-tyyliset kortit ovat suosikkejani.

Kohta alkaa uurastus huopalaukkujen kanssa. Laukkutilauksia tipahtelee tasaiseen tahtiin ja
se on mukavaa kunhan niitä ei innostu lupailemaan liikaa.
Tällä kertaa vuorossa ovat kukkalaukut. Niitä on myös kiva tehdä koira- ja kissalaukkujen
jälkeen.

perjantai 20. marraskuuta 2009

Messut, Tallinna ym kuulumisia

Heissan pitkästä aikaa. Viime päivinä/viikkoina on ollut aikamoista haipakkaa.
Aloitetaan ensimmäisestä otsikosta eli messuista.
Kävin 6.11. Elma-messuilla Messukeskuksessa ja löysin ihania leimasimia myyvät amerikkalais-rouvat. Olen onnistunut kadottamaan heidän yritystensä käyntikortit enkä itse muista heidän nimiään, joten kuvat puhukoot puolestaan.
Heillä oli kymmeniä ellei satoja leimasimia myynnissä ja näitä leimasimia oli käytetty esittelykorteissa, jotka olivat kertakaikkiaan mielettömän upeita.
Oli aivan mahdotonta osata ostaa sellaisia leimasimia, joita ehkä eniten tulisi käytettyä. Olisin halunnut ne kaikki!!!



































Olen leimannut paperille kuvat ostamistani ja yhden kortin olen ehtinyt koemielessä jo tehdäkin.
Kortissa oleva kirjoitusleima sekä molemmilla puolilla olevat kirjoitusleimat ovat mielestäni kauniita ja antavat mahdollisuuksia vaikka minkälaisiin kortteihin. Teksteistä en tietenkään mitään ymmärrä mutta kirjoitustyylit ovat kauniita.

Ostin heiltä myös kapean ja pitkulaisen akryyli"palikan", jolla saa tehtyä nuo mittanauha- ja pianonkosketinleimat.

Ostin myös verkkokauppa Ökömökön osastolta ihania Lumiukko-joulupapereita (muistattehan sen iki-ihanan "Lumiukko"-piirretyn, joka tulee tv:stä joka joulu)
sekä muita jouluaiheisia papereita.
Muutakin kaikenlaista pientä messuilta löytyi.

Seuraavana päivänä lähdimme kahden ystäväpariskunnan kanssa Tallinnaan Oopperaristeilylle.
Reissu oli aivan mahtava!
Meillä oli hulvattoman hauskaa, nämä ystävämme ovat ihania ihmisiä ja meillä kaikilla on samanlainen huumorintaju, joten matka oli kaikinpuolin onnistunut hääpäivämatka. Pekalla ja minulla tuli 33 vuotta täyteen tätä yhteistä taivalta.



















Viime viikonloppuna innostuimme tekemään "pienen" huonemuutoksen. Makuuhuone siirtyi toivomaamme paikkaan. Olemme nimittäin alusta asti haaveilleet, että joskus makkarissamme on kuvassa näkyvä kulmaikkuna.























Entisestä makuuhuoneesta tehtiin vierashuone/ minun kauan kaipaamani oma työ- ja askarteluhuone.
On ihanaa kun saan rauhassa tehdä kortteja ym askartelua tarvitsematta korjata välillä tavaroita pois muiden tieltä.
Kuten kuvasta näkyy, olen jo ehtinyt huonetta käyttämäänkin :D
Sen verran on jo ehtinyt epäjärjestystä syntyä.

lauantai 24. lokakuuta 2009

Laukku valmistui!


















Olen hurjan tyytyväinen sekä itseeni, että varsinkin TSL:n huovutusviikonloppuun!
Oon aina halunnut tehdä huopalaukun itse alusta loppuun asti ja nyt se on tehty! JESS!
Lopputulokseenkin olen tyytyväinen kun ottaa huomioon että se on mun ensimmäinen yritykseni.

Etuosan läppä onnistui aika hyvin. Kokeilin ensimmäistä kertaa noita Tetri desig:n kikkarakarvoja.
Ne eivät kyllä oikein meinanneet huopua ja tarttua kiinni, joten osa niistä lähti irti. Mutta näin reunassa ne eivät ehkä olekaan "parhaimmillaan". Ostin lisää niitä heti seuraavana tiistaina ja meinaan tehdä huivin neulahuopapohjaan, johon laitan koristeiksi niitä ja erilaisia koristelankoja ja merinovillahapsuja.

Ensi keskiviikkona on taas Vantaan aikuisopiston huovutuskurssipäivä. Mietin mitä tekisin silloin, on nimittäin "oman työn" vuoro.
Huivia ei voi tehdä kun pöytätilaa pitäisi olla niin paljon ja meitä kurssilaisia on 13 peräti.
Taidan tehdä uuden laukun kun ohjeet on vielä suht hyvin muistissa.

No, katsotaan mikä inspiraatio silloin iskee.

Kiitos Tentte mukavasta ja hyödyllisestä viikonloppukurssista!

perjantai 16. lokakuuta 2009

Tervehdys

Heippatirallaa!
Huomenna mulla alkaa kova urakka. Oon menossa viikonloppukurssille huovuttamaan.
Molemmat päivät la ja su huovutetaan klo 10-16!
On kiva nähdä kuinka samanlaista opetusta aiheesta saan.
Mullahan on menossa myös Vantaan aikuisopiston 6x huovutuskurssi, joka on arkisin.

Jos mä saan aikaan jotain järjellistä ja hyvän näköistä, mä otan siitä kuvan seuraavaa blogia varten.

Vähän mua hirvittää kun mulla oli eilen ja toissapäivänä kovasti flunssan alkuinen olo ja tänään on niska-ja päänsärky.
Toivottavasti helpottaa huomiseksi!

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Oma laukku

















Iski inspiraatio!
Olemme menossa ukon ja ystävien kanssa Tallinnaan marraskuussa hääpäiväjuhlintaan
eli oopperaan. Totesin että mulla itselläni ei ole juhlalaukkua vaan kaikki ovat myyntiä varten.
Joten ei muuta ku toimeksi ja tässä on lopputulos.
P.s. Laukun yläreunan pitsinauha on ostettu juuri samaisella Porvoon reissulla. Ihana kauppa ja
paljon kaikkea iiihhanaaa.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Kävin Porvoossa

viime torstaina kun siellä oli neuleiltamat.
Laitoin myymäläpäällikölle palautetta, sekä negatiivista että positiivista.
Negatiivista syystä että myymälässä ei oltu millään tavalla valmistauduttu neuleiltamiin. Paitsi tietysti varmistamalla että hyllyt pursuivat lankoja, hyvä niin. Mutta jo viime kerralla eli viime talvena palautetta annettiin siitä, että suuressa myymälässä ei ollut muuta istumapaikkaa kuin kovasti mainostettu sohva, jonka valloittivat heti 3 nopeinta eivätkä siitä ylös nousseet että muutkin olisivat päässeet istumaan.
Hulluinta oli se kun vieraat laittoivat mehumukinsa ja pahvilautasensa esillä olevien myyntituotteiden joukkoon. Kauhulla katselin kun kertakäyttömukeja, täynnä mehua, keikkui vaaleiden pellavakangaspakkojen päällä! ja piirakanpalasia ja muruja lenteli kankaiden päälle.
Miksi myymälän henkilökunta ei voinut esim tyhjentää muutamaa matalaa pöytää, jotka olivat täynnä myyntituotteita, ja laittaa vaikka muutamia jakkaroita ympärille meitä syöjiä varten.
Ja olisihan se ollut muutenkin mukavampaa istahtaa lepuuttamaan jalkojaan ja rupattelemaan tuttujen kanssa.
Monilla näytti olevan kutimia mukanaan mutta neulominen ei kyllä seisten onnistunut!
Ja Neuleiltamista kuitenkin oli kyse!

Viime kerrasta viisastuneena ajattelin tehdä lankaostokset heti tilaisuuden alussa, jotta välttyisin viime kerrasta muistamastani valtavasta ruuhkasta kassoilla kun naiset ostivat lankoja tilaisuuden loppupuolella.
Muutamaa minuuttia myöhemmin tilaisuuden "juontaja" ilmoitti, että illan aikana ostetuista langoista annetaan 20% alennus!
Minä olin maksanut normaalin hinnan!!!
Kun kysyin asiaa myyjältä hän kuittasi jutun sillä ettei (muka) tiennyt alennuksesta.
Eikö myyjille muka kerrota näin olennaista asiaa hyvissä ajoin?
Hyvitys ei tietenkään enää onnistunut!

Jotenkin koko jutusta jäi jälleen sellainen kuva, että myyjät kokevat em kaltaiset tilaisuudet hankalina ja rasittavina.
Luulisi olevan heidänkin intresseissään, että saadaan asiakkaat viihtymään kun varmasti näiden iltojen aikana myydään lankoja (ruuhkasta ja lankamääristä päätellen) varmaan enemmän kuin vaikka viikon aikana yhteensä!

Oli siellä toki mukaviakin asioita, mm muotinäytös jossa mallit esittelivät viimeisimmän Moda-lehden neulemalleja "livenä".
Niistä saa paljon selvemmän käsityksen kuin pelkistä valokuvista.

Neulekahvila-buumi näyttää vaan kasvavan. HYVÄ JUTTU!
Menita-outlet myymälässä Soukassa avataan tai on avattu jo myymälän alakertaan neulekahvila jossa voi neuloa ja rupatella ja tarkoitus on kuulemma järjestää myös koulutuksia ym.

Koskahan joku viisas älyää meillä Vantaallakin tällaisen paikan mahdollisuudet?

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Aurinkoa ja pakkasta

Olen ollut tämän päivän ihan "sisäsiisti" vai miten asia pitäisi ilmaista. Eli olen tehnyt messujen poikimia tilaustöitä eli laukkuja ja olen myös askarrellut muutamia Joulukortteja. Askartelukaupat alkavat olla pullollaan Jouluista askartelumateriaalia. Toinen toistaan kauniimpia papereita ja kartonkeja, nauhoja jne.


















Tähän ensimmäiseen korttiin olen ruskealle korttipohjalle liimannut ensin Sinooperista ostamaani "Hyvää Joulua"-paperia ja reunustanut sen ääriviivatarraliuskoilla.
Sinellin uusista Vintage-kartongeista irroittamani Pukki-tagin olen kiinnittänyt
kohotarrapaloilla.



















Toiseen korttiini olen korttipohjaan liimannut
sinistä, kultakiemuraista kartonkia ja taas reunustanut sen ääriviivatarrasuikaleilla. Keskelle olen liimannut Sinellistä ostamastani
jouluaiheisesta silkkipaperista leikkaamani kuvan. Olen ensin liimannut sen valkoiselle paperille, jotta kuva näkyisi paremmin.


















Kolmas kortti on taas korttipohjalle liimattu Sinellin Vintage-kartonkipala. Päälle on
leikattu punainen kartonkipala, jossa on mielestäni mukavan isolla leimasimella tehty Joulutoivotusteksti.
Nauhan päät on kiinnitetty kakaispuoleisella
teipillä kortin nurjalle puolelle.

maanantai 5. lokakuuta 2009

Ohi on!

















Onnellisesti ohi ovat Maalaismarkkinat. Lauantaina oli kaunis ilma ja väkeä oli mustanaan. Osa heistä "eksyi" myös Basaarin puolelle. Melko mukavasti kävi kauppakin. Tavoitteemme oli että myyntipaikan hinta saataisiin ja se tavoite myös toteutui!
Mitään suurta sijoitusvaikeuksia tuottavaa summaa emme saaneet sentään :)

Sääliksi kävi sunnuntaina ulkomyyjiä, jotka joutuivat värjöttelemään kaatosateessa ja myrskytuulessa. Osa olikin lopettanut myynnin jo lauantaina koska sunnuntain myrskystä varoitettiin säätiedotuksissa.
Vaikka me olimme sisätiloissa, kävi basaarissa kova tuuli ja veto aina kun tilan molemmissa päissä olivat ovet auki yhtaikaa. Veto ja monen tunnin seisominen tekivät kropalleni hallaa ja nyt on kova särky niin jaloissa kuin selässäkin. No...mutta onneksi ei sentään pelättyä flunssaa puhjennut vedosta ja kylmyydestä huolimatta.

Tänään olen tehnyt muutamia tilaustöitä, jotka sain messuilla. Haluan saada ne mahd pian tehdyiksi jotta voin rauhoittua ja levätä hyvällä omalla tunnolla.

Kaiken kaikkiaan hyvä mieli jäi messuista. Mukavinta ehdottomasti oli taas tavata ihmisiä ja rupatella heidän kanssaan.
Kiitos kaikille, jotka kävitte meitä morjestamassa!

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Jäi tekstistä pois sunnuntai. Eli messutaan la-su

Huovutusta


























































Heippatirallaa!
Huovutusneula on tikuttanut hurjaa tahtia taas uusien laukkujen kuviointeja.
Olemme menossa Tikkurilan maalaismarkkinoille myymään tekeleitäni. Tuli pikkukiirus kun
ilmoittautuminen messuille jäi aika viime tippaan.
No...mutta nyt ovat laukut valmiit ja lauantaina sitten tavataan taas asiakkaita ja tuttavia, jotka ovat luvanneet tulla moikkaamaan meitä.
Meidät löytää Tikkurilan terveysaseman lasikattosisäpihalta Käsityöbasaarista.

On ihanaa mennä taas pitkästä aikaa messuille myymään. Koko tämä vuosihan on jäänyt väliin kun olen potenut tätä keuhkoveritulppaa ja olen joutunut perumaan osallistumiseni kaikilta muilta messuilta.
Ehkä kaikkein mukavinta näillä messuilla on ihmisten tapaaminen ja rupattelu heidän kanssaan.

Nähdään Tiksissä!

lauantai 26. syyskuuta 2009

Syysterveiset syysterveiset...syysterveiset

jne, laulun sanoin!



































Olen ollut viime päivinä tosi stressaantunut ja väsynyt kun on ollut koko ajan jotain hässäkkää.
Tyttäret ovat sairastelleet (aikuisia jo, ja asuvat muualla) ja vaikka he ovatkin aikuisia, ei se äidin huolta vähennä yhtään.
Omakaan terveys ei ole ollut parhain mahdollinen.
Ja muutakin kaikenlaista pikkuriesaa. Meillä on ollut auto 20 vuotta perheessämme ja ensimmäistä kertaa viime kevättalvella tuulilasiin lensi edellä ajavan auton renkaan lennättämä kivi tehden reiän ja vähitellen siitä levisi pitkä halkeama.
No asiantuntija kehoitti vaihtamaan tuulilasin vasta kesän lopulla jotta välttyisimme uudelta vahingolta kun hiekoitushiekkaa vielä teillä oli. Mitään vaaraa lasin kokonaan hajoamisesta ei kuulemma ole.
No teimme siis työtä käskettyä ja n. kuukausi sitten vaihdatimme sen tuulilasin.

Pari päivää sitten ajelimme Lahden moottoritietä Järvenpäähän ja kuinka ollakaan, meidän ohitsemme ajoi auto kovaa vauhtia ja vaihtoi kaistaa suoraan eteemme samalla lennättäen
KIVEN tuulilasiin, josta kuului kräts (pieni kräts) ja lasissa oli tähden muotoinen reikä!
Varmaan ajattelette että siinä me iloisesti hymyillen, Pekka ja minä, totesimme: "Kas uusi
reikähän se siinä".
No, emme todellakaan vaan alkoi suorastaan infernaalinen huuto ja kirosanojen tulva, jotka
jätän hienotunteisesti luettelematta ;)
Eilen kävin Jumbossa tuulilasihuollossa, jossa jälki saatiin lähes näkymättömäksi ja vielä
vuoden takuulla.
Mutta 60e jouduttiin taas maksamaan.

Jotenkin tässä viime päivinä on stressikerroin noussut huimaa vauhtia ja eilen illalla se sitten
purkautui itkuna, rähjäämisenä ja valittamisena.
Mieheni on onneksi tottunut näihin tunteenpurkauksiini ja otti asian tyynesti.
Tänä aamuna minut yllätettiin täysin ja mieheni Pekka toi minulle kahvit sänkyyn haluten
näin minua kuulemma piristää. IHANA MIES!

Mutta jostain syystä varastoon oli jäänyt vielä purkamatonta kiukkua ja ihanasta aamusta huolimatta se taas purkautui.
Pekka lähti kauppa-asioille ja minä rupesin tekemään kortteja.
En ehtinyt kuin aloittaa kun rauhoituin ja keskityin askarteluun.
Nyt on hyvä mieli ja rauha maassa.
Kauan eläköön korttien teko!!
Ohessa kuvat aamun tuotoksista.

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Aurinko paistaa......

ja mieli on hyvä!
Olimme eilen kälyni 60-vuotispäivillä. Hänen lapsensa olivat järjestäneet yllätysjuhlan äitinsä kunniaksi. Meidät vieraat oli kutsuttu heille kotiin hyvissä ajoin ennenkuin "juhlakalu" tuotiin paikalle kauneushoitojen ja hierontojen jälkeen.
Amerikkalaiseen tyyliin kun päivänsankari astui ovesta sisään, aloitimme "Paljon onnea vaan"-laulun.
Hän taisi oikeasti yllättyä, onneksi iloisesti, kun näki meidät. Tyypilliseen tapaansa hän oli huolissaan siitä onko koti siivottu! :)
Ilta sujui mukavasti rupatellen ja kuulumisia vaihtaen.






























Veimme hänelle lahjoiksi tekemäni rintakorun (hänen äitinsä kuva siihen kopioituna) kaulakorun ja neulomani mohairhuivin.
Tuntuivat olevan mieluiset lahjat.
Olin siitä kovasti onnellinen ja tyytyväinen koska niiden tekeminen oli puhdasta iloa ja jos ne vielä tuottivat saajalleen iloa, mikä sen parempaa!

Ensi viikon aion rauhoittaa täysin kaikesta hössötyksestä. Alkaa tuntua jo voinnissa kaikki tämä
viime aikojen kiire ja tohina!

Tosin pikkuhiljaa kiirehtien pitäisi tehdä vielä muutama laukku. Olen nimittäin varannut myyntipaikan Tikkurilan maalaismarkkinoilta ja laukut ovat perinteisesti olleet parhaiten
kaupaksi menevä artikkeli.

torstai 10. syyskuuta 2009

Kortteja, kortteja jne.......

Olen hautautunut askartelukammiooni korttien tekoon.
No...ei vaineskaan! Mutta aika ahkerasti olen näitä askaroinut. Otin kuvat viimeisimmistä.












































































Olen niin tyytyväinen kun sain eilen positiivisen lausunnon erikoislääkäriltä, joka tutki veritulppajalkani ultraäänellä ja totesi kaiken olevan kunnossa. Tulpat ovat liuenneet ja veri kiertää hyvin!
Jonkin verran arpikudosta on muodostunut tulpan kohtaan suonen seinämään mutta se ei ole vaarallista.
Jatkotutkimuksiin kuitenkin joudun veren hyytymistekijässä olevan poikkeaman vuoski. Sitä rupeaa selvittämään sisätautilääkäri, joka on kuulemma perehtynyt juuri näihin hyytymistekijöihin. Sekin vaiva kuulemma hoituu Marevanin (veritulppien estolääke) syömisellä.

Lauantaina olen menossa Sinellin Skräppäystapahtumaan. Kiva kun on mukavaa ohjelmaa tiedossa. Se vie ajatukset pois näistä sairastamisista ja kivuista.

torstai 3. syyskuuta 2009

Kortteja



Kortintekoinnostus jatkuu.....
Tässä pari viimeaikojen aikaansaannosta.

Sudenkorento on yksi lempileimasimiani. Väritin sen taustalla olevan kartonkineliön Distress Ink:llä ja itse sudenkorennon vaalean violetilla tussilla. Korennon siivissä olevat pikkupisteet ja vaalean kuviotaustakartongin (Graphic 45) reunat olen koristellut maailman parhaalla kimallekynällä Gelly Roll:lla jossa ei ole varsinaista väriä vaan ainoastaan kimalletta. Valitettavasti vaan sitä kimallusta ei kuvassa näy!
Halloween-kortin poika on Magnolia-leimasin ja kurpitsan olen maalannut ja leikannut ja molemmat olen kiinnittänyt korotustarroilla.
Ehkä kukat olisi pitänyt jättää pois, ne jotenkin ovat ristiriidassa kortin muiden juttujen kanssa, mutta olkoot nyt siinä töröttämässä.

Olen aika poikki kun nuorimman lapsen muuttorumba on edelleen vähän kesken. Kalusteet ja tavarat toki on jo viety uuteen kotiin mutta kun hän on samalla aloittanut uudessa työpaikassa niin lopullinen tavaroiden paikoilleenlaitto ja asunnon siivous ovat ymmärrettävästi kesken.
Tänä viikonloppuna saamme laitettua asunnon lopulliseen kuntoon.
Tämän ajan eli n pari viikkoa hän on asunut meillä. Vaikka tulemme hyvin toimeen keskenämme niin uskon, että hänkin on helpottunut päästessään vihdoin omaan kotiinsa.

Muutenkin tuntuu, että koko ajan on jotain hösötystä ja tohinaa.
Pitäisi enemmän ehtiä lepäämään ja hoitamaan itseään kun on tämä jatkuva seuralainen fibromyalgia ja uudempi tuttavuus keuhkoembolia.

No...eiköhän se tästä rauhoitu vähitellen tämä elo.

tiistai 25. elokuuta 2009

Syysneito

Ostin kirpputorilta vanhoja valokuvia ja nyt ajattelin vihdoin hyödyntää niitä, tai siis kopioita niistä.
Tagissa ovat paljon käyttämäni leimasinsanat ja vanhat napit ovat nekin kirppislöytöjä.
Mulla näyttää olevan ruskea kausi menossa.
Jännä ilmiö sinänsä: Mulla iskee kortintekoinspiraatio ja istun työpöydän ääreen. Mutta sitten iskee turhautuminen, ideoita ei synny, pyörittelen välineitä käsissäni ja turhaudun. Kunnes yhtäkkiä kaikki loksahtaa kohdalleen ja kortti syntyy melkein itsestään.
Eivät ehkä oo kaikkien taiteen sääntöjen mukaisia mutta ne on mun näköisiä ja omaksi iloksenihan mä niitä teenkin!


lauantai 22. elokuuta 2009

Tervehdys

pitkästä aikaa.....
On muka ollut niin kova kiirus, etten ole ehtinyt viime aikoina kirjoittelemaan.
Jotenkin tuntuu aina, että kun tänne kirjoittaa kuulumisiaan, pitäis olla jotain uutta askartelua näytettävänä.
Miettii, että viitsivätkö kanssasisaret lukea pelkästään tekstiä ilman kuvia.
Täytyy myöntää, että itsekin bongaan listoilta sellaisia juttuja, joiden kuva/kuvat kiinnostavat.
Hassua sinänsä, jonkinlainen päiväkirjan sijainenhan tämän pitäisi olla.
No....se siitä!

Kävin hyvän ystäväni kanssa viikko sitten Hesan Kaapelitehtaalla Kädentaitomessuilla. Olivat nyt ensimmäistä kertaa siellä ja myös ensimmäistä kertaa näin aikaisin "syksyllä".
Ne perinteisethän ovat syyskuun puolella siellä Wanhassa satamassa kuten ennenkin.
Minä jotenkin kyllä kovasti tykästyin näihin Kaapelitehtaan messuihin. Siellä oli paljon uusia tuotteita ja uusia myyjiä. Paikka oli tilava ja ilmava ja valoisa. Seikkoja, jotka Wanhasta satamasta puuttuvat. Ainakin myyjän kannalta em ominaisuudet ovat tärkeitä kun seisoo 2 päivää tiskin takana!
Jos olen ensi vuonna paremmassa kunnossa tai ainakin tässä kunnossa niin meinaan kyllä varata sieltä myyntipaikan itselleni.

Eräs todella myönteinen asia oli näyttelytila ja työpajat yläkerrassa. Siellä sai perehdytystä niin vapaalankavanutukseen kuin skräppäykseen ym ym.
Näyttely, missä oli esillä ainakin Helsingin työväenopiston, tai nykyäänhän se taitaa olla joku muu nimeltään, oli todella mielenkiintoinen. Esillä oli erilaisia vaatteita, huiveja ym.
Sieltähän mä bongasin ihanat huivit, jotka oli tehty sideharsosta ja siihen märkähuovutuksella kiinnitetyistä neulahuopasuikaleista.
Innostuin valtavasti ja pakko oli itsekin kokeilla.
Tapasimme alakerran työnäytöspisteessä huivien tekijän, jolta saimme arvokkaita neuvoja.
















Ohessa on kuvat mun ensimmäisistä märkähuovutustekniikalla (rullausta bambuverhon ja kuplamuovin sisällä) tehdyistä huiveista.
Oon ite ihan tyytyväinen lopputuloksiin.
Mutta nyt oonkin sitten ihan rampa ja kuitti!!
Tekniikka on mielettömän raskas. Taisi verenpaine nousta ja tuli rytmihäiriöitä ja vielä fibro-oireitakin!





Oon aiemmin tehnyt paljonkin huiveja huovasta mutta oon tehnyt ne vapaalankavanutuksella, eli sen rankan rullauksen hoitaa pesukone!
Mutta kuten huivien tekijä varoitti, niin sideharso ja varsinkin neulahuopa ei kestä koneessa
pyöritystä. Ainakaan huivin muoto ei säily.
Oon itsekin joskus kokeillut tehdä neulahuovasta pesukoneessa huivia ja se vääntyi ja vanui aivan vinoon ja möykkyiseksi.
(Vaikka laitoinkin rullan sukkahousun sisään ja pesin vain 40 oC.)

Materiaalikustannukset eivät näissä huiveissa onneksi nouse kovin hirmuisiksi.
Sideharso on edullista ja neulahuopapalasta, jonka ostin (3m x 120cm) on kulunut vasta pieni osa.
Samalla tekniikalla voi tehdä huiveja myös esim silkkisifongista!

Mutta minä joudun kyllä pitämään taukoa huivien teosta, ainakin tällä menetelmällä! Sen verran rankkaa se oli meikäläisen kunnolle.
Taidan jatkaa korttien tekoa toistaiseksi.

torstai 13. elokuuta 2009

Syystunnelmia

Onpa ollut pitkä tauko edellisestä kirjoituksesta!
Olen ollut helteen nujertama. En tykkää helteestä yhtään, fibro-oireet ja keuhkoveritulpan jälkioireet suorastaan roihahtavat esiin aina helteellä. Olen ihan rätti, en jaksa tehdä mitään ja
tuntuu että hengittäminenkin on työlästä.
Mutta heti kun ilma viilenee ja varsinkin jos vielä vähän sataa ropsauttaa, tämä tyttö herää henkiin.
Askartelu ja neulominenkin ovat olleet melkein seisoksissa.

















Olen pitkään ihaillut tuota syksyn puut -leimasinta ja nyt se oli pakko hankkia.
Kokeilin myös ensimmäistä kertaa embossausta k.o. leimasimen kanssa. Eli leimasin kuvan
Distressin Embossing ink:llä, kaadoin päälle mustaa embossausjauhetta ja kuumensin puhaltimella.
Olen tyytyväinen lopputulokseen, kortti on alhaalla vasemmalla.

Harmittaa vaan kun valokuvassa ei kolmiulotteisuus toimi. Ylhäällä oikealla kortissa oleva lehti on kohotarroilla nostettu irti kortin pinnasta. Alhaalla oikealla olevat perhoset ovat kiinni
liimapisteellä vartalosta ja siivet on nostettu ylös.
Otin kuvat vanhalla kamerallani kun uudesta oli akku mennyt tyhjäksi.
Tästä syystä kuvan laatu nyt on mitä on.

Sinellin myymälässä viime joulun tienoilla näin kyseisellä leimasimella tehdyn joulukortin.
Siinä oli siniselle taustalle leimattu puut valkoisella embossausjauheella. Eli lopputulos oli
upea, aivan kuin puut olisivat pakkaslumen huurteessa sinistä taivasta vasten. Ihana kortti!

Olen menossa Sinellin järjestämään skräppäysviikonlopputapahtumaan oppimaan lisää
skräppäyksestä. Jotenkin tuntuu, että siinä lajissa mulla on vielä paljon opittavaa.
En osaa hyödyntää kuvia, tekstejä ja koristeita lainkaan niin että lopputuloksena olisi
mielenkiintoinen ja kivannäköinen sivu.

No, katsotaan josko tuon viikonlopun jälkeen onnistuisi.

perjantai 31. heinäkuuta 2009

Vauvaonnittelu

Varmasti kaikkein mieluisin korttiaskarteluni on tämä ystäväperheen pojan perheeseen syntyneen
pikkuprinsessan kunniaksi tekemäni onnittelukortti.



tiistai 28. heinäkuuta 2009

Kirputtaa....kirputtaa

Nyt se on loppu!
Nimittäin viikon kestänyt rutistus itsepalvelukirppiksellä.
Vaikka luulis, että eihän se nyt mitään rasittavaa ole viedä kamat toisten myytäväksi ja
ottaa vaan rahat vastaan, niin se on kyllä harhaluulo!
Tai riippuu tietysti kuinka homman haluaa tehdä.
Meillä oli nimittäin vuosien mittaan kertynyt jos jonkinlaista romua ja roipetta kaappeihin ja
näkyvillekin.
Pitkään olimme suunnitelleet kirppikselle menoa ja nyt sitten rykäisimme.
Tavarat alkoivat mennä kaupaksi sellaista vauhtia, että alkupäivinä piti käydä parikin kertaa
päivässä täydentämässä.
Ja siivoamassa.
Uskomatonta miten sikamaisia ihmiset ovat!
Tavaroita oli paiskottu hujan hajan, sovitettuja vaatteita ei viitsitty ripustaa henkareille takaisin, vaan ne heitettiin myttyyn tavaroiden päälle.
Mutta mikä raivostuttavinta, erääseen jakkuuni oli tullut iso tahra jonkun asiakkaan tekemänä,
onneksi sain sen pestyä pois.
Iso suklaatahra oli vaaleassa ruokapöytätabletissa jne jne.
Ihmiset on sikoja, kuten eräs asiakas totesi tahrat nähtyään!

Mutta nyt tuntuu ihan mukavalta. Saldo näyttää ihan hyvältä. Eli kyllä kannatti nähdä se vaiva.
Ja vielä eräs erittäin positiivinen asia, jolle varsinkin Pekka tuntuu antavan arvoa:
Komeroihin ja pöydille jne on tullut paljon tilaa.

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Kirppis

Kävimme tänään viemässä Pekan kanssa tavaroita itsepalvelukirppikselle. Myyntiviikko alkaa huomenna mutta tänään kun kävimme laittamassa myyntitavaroita esille ja hinnoittelemassa niitä, niin sitä mukaa kun saimme hintalaput kiinnitettyä tavaroihin, ne lähtivät ostajan mukana kassalle.
Eli myyntiviikko ei ole vielä edes alkanut ja tämän päivän tavaroista suurin osa on jo myyty!!
Uskomatonta!
Eli ei muuta kuin lisää tavaroita ja vaatteita myytäviksi huomenna.

Kaupaksi menon salaisuutena mulla on tietysti se, että myyn aika uutta kamaa, vaatteetkin ovat hyväkuntoisia, mutta silti hintataso on tosi edullinen.
Ja tosi monet kävijät olivat etsimässä mökille ja tuliaisiksi sopivia tuotteita ja mulla sattui olemaan just siihen tarkoitukseen sopivaa tavaraa.

Oon ihan kuitti!
Koko päivän liesussa ja paljon kävelemistä ja paikoillaan seisomista. Jalat on ihan turvoksissa ja kipeät.
Mutta en valita, päivä oli tosi kiva ja hyödyllinen!

maanantai 20. heinäkuuta 2009

Neulontaa neulontaa.......

Viime aikoina on ollut taas hurja neulomisvimma.
Kuvassa oleva huivi on tehty Riikasta ostamastani ihana pehmeästä merinovilla+sekoitelangasta ja laukku on neulottu Drops:n mallia soveltaen Novitan uutuuslangasta Temposta. Se on myös villasekoitelanka, jota on mukava neuloa isoilla puikoilla (n:o 7)





















Askartelen myös koruja ym. Onneksi mulla on mies joka on varmaan maailman
kiltein lajissaan :) Hänen ansiotaan on, että mä saan rauhassa tehdä ja luoda!
Pekka on huolehtinut koiran ulkoilutukset, ruoan laiton, roskien viennin, tiskit.
Lista on loputon.
Tarttis vaan päästä jonnekin myymään näitä tuotoksia kun kohta niitä on nurkat ja pielet
täynnä.
Taidetaan jonain päivänä vaikka loppuviikosta mennä Tikkurilan torille. Siellä on nimittäin
päivittäin (paitsi muistaakseni maanantaina) tori auki ja sinne voi mennä myymään kirppis-
tavaroita. 5 e maksaa pöytä ja paikka.
Meillä on kamalasti nimittäin sitä kirppiskamaa odottamassa kasseissa lattialla kun keväällä
meidän piti mennä sinne Nurmijärvelle myymään mutta kun se auto hajosi kesken matkan.
Pari vuotta sitten olimme Pekan kanssa Tikkurilassa myymässä kirpputoritavaroita ja
samalla myimme myös tekemiäni huopalaukkuja ja tais olla korujakin mukana.
Laukut menivät heti kaupaksi ja koruistakin osa.
Samoin suurin osa kirppiskamoistakin.

Oon ostanut myös "varastoon" Novitan uutta Puro-lankaa. Huvittavasti sillä on melkein sama
nimi kuin esikuvallaan Norolla.
Kovasti ovat kehuneet sen helppoa neulottavuutta. Jotkut tosin ovat valittaneet langassa
olevista solmuista.
No saa nähdä kuinka monta solmua mun keristäni löytyy :)

Iloista "luomisviikkoa" vaan teille muillekin!

maanantai 13. heinäkuuta 2009

Sataa...sataa..

















ropisee, tili tili tom!
Mutta eipä satanut lauantaina kun olin Ippu-koiran kanssa ystävien luona Tuusulassa.
Ipun paras ystävä Nappe on saman ikäinen "käppänä" kuin Ippukin ja kaverukset pelmusivat ympäri pihamaata, tulivat välillä näyttäytymään "mammoille" ja jatkoivat leikkimistä.
Me mammat juttelimme, luimme lehtiä ja söimme hyvää kesäruokaa, joka oli pitkälti tehty
itsekasvatetuista kasviksista. Kaupasta ostettua oli ainoastaan silli.
Ja jälkiruoaksi oman maan mansikkaa!
T a j u t t o m a n hyvää!!!



















Kesä on kyllä parasta aikaa, vaikka välillä sataisikin.

perjantai 10. heinäkuuta 2009

Pitkästä aikaa


















tein kortin.
Aika onneton kappale, mutta tein myös tilauskortin, hääonnittelusellaisen. En tietenkään muistanut ottaa siitä kuvaa, joten tähän on tyytyminen


Mulla on taas menossa oikea askartelu- ja neulomisvimma. Teen koruja, kutistemuovi on ykkösjuttu tällä hetkellä. Varsinkin rannekoruja syntyy ahkerasti. Samoin korviksia ja kaulakoruja, joissa osittain on mukana "krymppiksestä" tehtyjä kappaleita.


















Neulon huivia paksusta langasta askartelun taukojen aikana ja samalla kun katson telkkaria.
Nykyään en enää edes osaa olla neulomatta kun katson telkkaria. On jotenkin orpo olo jos ei
ole neuletta käsissä :)
Pesukoneessa pyörii tällä hetkellä kaksi huopahahtuvalangasta "rakennettua" huivia. Ostin
Billnäsin kädentaitomessuilta vaalean- ja tummanharmaata hahtuvalankaa.
Näiden huopahuivien tekeminen on fyysisesti kamalan raskasta!
Olen aivan hiestä märkä kun olen saanut yhdenkin huivin "rungon" tehtyä lakanan päälle.
Teen nimittäin huivit suorakaiteen muotoisiksi ja olen tarkka, ehkä liiankin tarkka siitä, että pohjarunko ja päälle vedettävät hahtuvalangat ovat tip top!
Jotenkin harmittaa kun olen liian tarkka enkä osaa käyttää luovaa mielikuvitusta ja olla spontaani.































Sama näkyy myös koruissa. Katson ihaillen esimerkiksi kirjasta tms upeita rönsyävästi ja mielikuvituksellisesti tehtyjä koruja, joissa ei olla millin tarkkoja helmien sijainnista ja koosta.
Kun intoa puhkuen ryhdyn itse tekemään näiden esimerkkien mukaisia koruja, huomaan hetken päästä mittaavani millilleen helmien etäisyyttä koruvaijerissa ja valitsevani millilleen samankokoisia helmiä jne jne jne. ÄH ärsyttävää!!!
No mutta parasta kuitenkin on se että saa tehdä kaikkea ihanaa ja jos ne vielä onnistuvat, nautinto on mahtava!

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Ihana viikko

Hankoniemessä!
Olimme Pekan ja Ippu-haukun kanssa Hankoniemessä mökillä ja nautimme täysin rinnoin kauniista ilmoista, kauniista merimaisemasta ja saunomisesta jne jne.
Parasta mahdollista lomanviettoa!


















Nämä kaksi kaunista joutsenta tulivat tervehtimään ihan mökin rantaan.


Kävimme myös Billnäsissä Kädentaitomessuilla. Juuri näille messuillehan minun piti mennä myymään omia tuotteitani mutta kun tuli tämä keuhkoveritulppa niin eihän sitä viittä päivää saa seistä tai istua paikoillaan. Tulpan uusiutumisen vaara kun kuitenkin on olemassa.
Eli onneksi peruuntui mun osaltani myyntipaikan hankinta.

Messut olivat nimittäin aikamoinen pettymys, niin myyjille kuin asiakkaillekin!

Kävijämäärä jäi aivan liian alhaiseksi, jotta myyjäparat olisivat päässeet edes omilleen.
Useimmat sanoivatkin, että ensi vuonna he eivät kyllä ainakaan näille messuille tule!
Asiakkaita ei ollut, ainakaan ostavia sellaisia, koska messualueelle perittiin aivan liian suuri sisäänpääsymaksu! Mm eläkeläisten ja lastenlippu maksoi 12e! Järjetön hinta pelkästä messu-
alueelle pääsystä.
Paljon tunnetummille Helsingin kädentaitomessuille Wanhaan satamaankin kun sisäänpääsymaksu on aikuisilta sen 12e ja lapsilta ja eläkeläisiltä vähemmän.

Eikä messualueella nyt mitään niin kovin ihmeellistä nähtävää ollut. Joku laulaja/muusikko
soitteli jotain ja joku lastenteatteriesitys oli mutta ei sen kummempaa.
Keskiviikkoiltana esiintyi Anna Abreu, mutta tuskinpa messuvieraat jaksoivat kierrellä
alueella tuntukausia, jotta näkisivät ja kuulisivat häntä myöh illalla.

Sitäpaitsi mainostaminen jäi aivan liian laimeaksi.
Esim Hesarissa en nähnyt yhtään mainosta. Tammisaaren, Karjaan ym alueilla oli jaossa
Billnäsin kesä-nimisiä esitteitä, joissa mainostettiin kaikkia kesän tapahtumia.
Jos tilaisuutta olisi mainostettu esim Hesarissa, varmasti pääkaupunkiseudultakin olisi tullut väkeä, ainakin jos sisäänpääsymaksu olisi ollut realistisempi.

No, saa nähdä järjestetäänkö näitä messuja enää toista kertaa, sen verran huonoa mainosta
tuli tällä kertaa.
Billnäsin antiikkimessut ja ehkäpä myös puutarhamessut ovat jo sen verran tunnettuja tapahtumia, että ihmiset tietävät jo odottaa niitä, eikä mainostamista niin paljon tarvita
mutta ensimmäisellä kerralla maksun pitää olla pienempi ja mainostamiseen pitää satsata.

No....se siitä. Muutenhan viikko oli mitä onnistunein.
Mitä nyt viimeisenä iltana ja lähtöaamuna jostain kumman syystä kärsin erittäin
kovista kivuista jaloissa ja käsissä, huomattavasti normaalia fibrokipua voimakkaampaa.
Samoin aamulla enne kotiinlähtöä olin aivan "kanttuvei", en jaksanut kävellä, enkä tehdä
oikein mitään. Vieläkin on "puuromainen" olo. Kivut tosin onneksi lieventyneet.

No... eiköhän se tästä kohene!

tiistai 30. kesäkuuta 2009

Terveiset Riikasta

Oli ihana matka!
Alkupäivät olivat pilvisiä ja viileitä. Onneksi pakkasin mukaan myös farkut ja villatakin. Ne olivat tarpeen kun kiertelimme Riikan Wanhaa kaupunkia.
Onneksi sentään sunnuntaina pilvet väistyivät ja saimme herätä ihanaan auringonpaisteeseen!
Riikassa ja varsinkin Latvian maaseudulla oli jotenkin ristiriitainen olo. Tuli suorastaan paha mieli kun katseli bussin ikkunoista maaseudun taloja. Todella ränsistynyttä ja ankeaa. Talot olivat sen näköisiä, että pysyvät pystyssä teipin ja liiman avulla. Mutta useimpien talojen pihat ja puutarhat olivat hienosti hoidettuja ja pihalla seisoi joko Volvo, Bemari tai hieno citymaasturi!
Sama juttu Riikan kerrostalojen kanssa.
Kun ajelimme ratikoilla keskustan ulkopuolella, muuttuivat maisemat todella ankeiksi.
Kerrostalot olivat kamalassa kunnossa. Mutta jälleen näkyi paljon kukkia ikkunoilla ja parvekkeilla ja parkkipaikoilla tönöttivät taas hienot autot.
Ovat kuulemma oppaan mukaan n. 80% leasing-autoja, eivät omistuksessa.
Muutenkin kyllä Latvian huono taloudellinen tilanne näkyi joka puolella.

Mutta kaikilla ei suinkaan mene huonosti. Riikan esikaupunkialueilla näkyi uskomattoman upeita, suorastaan linnamaisia taloja suurine puutarhoineen ym.
Mutta ne ovatkin kuulemma venäläisten omistuksessa!






















Kuvassa olen juuri löytänyt lankakaupan, jota kartan avulla etsin vanhassa kaupungissa. Langat olivat tosi edullisia ja oli vaikeaa hillitä itseään, ettei haalinut "puolta kauppaa" mukaansa.